kaaduit patjalle
vähän niinkuin hylje.

Sä olit norppa.

minä makasin,
siinä ihan lähellä.

Sä sanoit mulle jotain.

Mä kuuluin musiikkiin
siihen joka soi taustalla koko ajan.
Mua ei ollut.
Oli vaan se musiikki ja norppa.

Mä putosin takaisin todellisuuteen,
siihen ihan lähelle sua,
jotta voisin taas kohta kadota musiikkiin.

Jee eli siis hulkeelle! Kaikkihan tietää, että visa on hulje...